Hereford sonnipörssi
Tammikuu 19, 2018, 18:33 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tervetuloa käyttämään Hereford sonnipörssiä!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Jalostusarvoista  (Luettu 8761 kertaa)
Hannele
Full Member
***
Viestejä: 108



Profiili WWW
« : Tammikuu 26, 2014, 13:45 »

Jalostusvaliokunnassa keskusteltiin ensi vuoden palkitsemiskriteereistä ja samassa yhteydessä tuli esille se toisi seikka, ettei nykyinen kokonaisjalostusarvo ole ajanmukainen jatkossa. Uudet teurasindeksit ja tulevat poikimahelppousindeksit puuttuvat kokonaisjalostusarvon laskennasta. Kokonaisjalostusarvo laskentaa päivitettäessä tulisi nämä uudet indeksit sisällyttää laskentakaavaan. Yhdeksi vaihtoehdoksi, jota nyt tänä keväänä selvitetään rotuyhdistysten kanssa, olisi luopuminen kokonaan kokonaisjalostusarvosta. Jalostuksen apuvälineenä käytettäisiin jatkossa osaindeksejä sekä rakennearvostelua. Koska muutos olisi melkoinen on hyvä käydä avointa keskustelua asiasta, jotta asia ei tulisi kenellekään yllätyksenä. Lisää tietoa asiasta tulee jäsensivuille  ja asia tulee olemaan esillä myös vuosikokouksessa. Toivottavasti asiasta viriää keskustelua, puolesta ja vastaan!
T:juha 0400-355504
tallennettu
PekkaLah
Administrator
Sr. Member
*****
Viestejä: 385



Profiili
« Vastaus #1 : Tammikuu 26, 2014, 19:06 »



Eteenpäin mennään! Mulle passaa.
tallennettu
marja
Jr. Member
**
Viestejä: 57



Profiili
« Vastaus #2 : Tammikuu 27, 2014, 11:43 »

Minä olen ehdottomasti kokonaisjalostusarvon poistamisen kannalla.
Kun on vain osaindeksit, kasvattajat joutuvat /saavat itsekkin miettiä, mitä ominaisuuksia juuri heidän karjassaan tulisi eniten painottaa, eikä vain tuijoteta sitä yhtä numeroa.
Ja lehmien palkitseminen täytyisi jatkossa perustua ehdottomasti sen jälkeläisiin.
Lehmät voitaisiin jakaa eri jalostusluokkiin ja luokka nousisi sen mukaan kuinka hyviä sen jälkeläiset ovat.
esim: perusluokka johon kuuluu kaikki kantakirjatut lehmät.
         2 luokka lehmät joilla vähintään 3jälkeläistä, jälkeläisten syntymäpainojen ka. korkeintaan ___kg  200pv ka. vähintään____kg   365pv ka. vähintään____kg poikimahelppous indeksi korkeintaan ____ ja oman rakennearvostelun pistemäärä vähintään _____
         1 luokka samat asiat kuin 2luokassa, mutta raja-arvoja kiristetty.
Ja jos vielä haluttais voitais valita parhaista parhaat, joilla olisi niin tiukat kriteerit, että vain muutamat eläimet vuosittain saavuttaisivat tämän arvon.
On todella hienoa, että näissä jalostus arvosteluissa tapahtuu eteenpäin menemistä.
tallennettu
Jaakko
Newbie
*
Viestejä: 39


Profiili
« Vastaus #3 : Tammikuu 27, 2014, 22:46 »

Minusta kaikkia eläimiä ei pitäisi tarvita kantakirjata, pelkkä kantakirjaus ei tee eläimestä jalostuseläintä. Kantakirjaus on ehdottomasti hyvä ja puhdasjalostukseen kuulua asia. Mutta kaikki lehmat jos pitäisi kantakirjata niin olisi aikamoinen rahasumman siirto Faballe, joka karjassa on melko varmasti sellaisia eläimiä jotka kuuluu karjaan, mutta eivät valitettavsti ole mitään kovin hyviä.

Miksi kokonaisjalostusarvoon ei voitaisi sisällyttää teurasindeksiä ja poikimahelppoutta? Kokonaisjalostusarvon tuo OIKEIN käytettynä ainakin omaan jalostukseemme lisäarvoa, toki tutkimme eläimen osaindeksit huolellisesti. Kaikein tärkeimpänä on eläimen rakenne, että sillä on kunnon jalat, poikisi helposti ja olisi sopivan kokoinen ja lihaksikas. Ja niillä eläimillä joiden vasikat menevät pelkästään lihantuotanto tarkoituksiin, niin vasikoiden kasvukyky on paljon tärkeämpi kuin lehmien indeksit.

Jaakko Veräväinen
tallennettu
Hannele
Full Member
***
Viestejä: 108



Profiili WWW
« Vastaus #4 : Tammikuu 28, 2014, 10:03 »

Ja niillä eläimillä joiden vasikat menevät pelkästään lihantuotanto tarkoituksiin, niin vasikoiden kasvukyky on paljon tärkeämpi kuin lehmien indeksit.
...eli siis vasikan vanhempien vieroitus- ja vuodenpainoineksit,  mahdollisesti myös sp.-indeksi "käänteisesti" luettuna, isompi vasikka on yleensä myös isompi teurastili.
Voisiko ajatella että parannettaisiin ihmisten kykyä havannoida osaindeksejä, esim. graafisin kuvakkein tai painottamalla värikorostuksella "parhaaseen osuuteen" kuuluvia.
esimerkki: http://abri.une.edu.au/online/cgi-bin/i4.dll?1=2021292A&2=232F5F&3=56&5=2B3C2B3C3A&6=59585A2458222F2126&9=525B5B5F

tummennetulla pohjalla olevat ominaisuudet ovat kyseisellä eläimellä "huipputasoa". (tää on siis huippusonni, siksi niitä on niin paljon)
tai graafisesti ilmaistuna, sama sonni toisen maan tietokannassa: http://abri.une.edu.au/online/cgi-bin/i4.dll?1=3E372928&2=242D&3=56&5=2B3C2B3C3A&6=27595C5A23242F222F&10=1602090C1002161520101011131D152907050419343BEF1CEE00EBE4EAE601


Jollain mailla on vielä systeemejä joissa pääsee itse valkkaamaan esim. "kaikki joilla pienimmät syntymäpainot" tms.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 28, 2014, 11:00 kirjoittanut Hannele » tallennettu
marja
Jr. Member
**
Viestejä: 57



Profiili
« Vastaus #5 : Tammikuu 28, 2014, 11:03 »

Juuri tuo lause "vasikoiden kasvukyky on paljon tärkeämpi kuin lehmien indeksit" on totta.
Siis arvosteltais eläimiä niiden todellisten ja mitattujen jälkeläis TIETOJEN perusteella, eikä aina tuijotettais indeksejä, jotka eivät ole fakta, vaan parhaimmillaankin jonkinlaisia ennustuksia ja huonoimmillaan pelkkiä villejä veikkauksia.
Eikä tietenkään kaikkia lehmiä tarvitse kantakirjata, vain ne puhdasjalostukseen tarkoitetut.
Niin ja joillakin mailla on todellakin tuollaisia hienoja systeemejä, joissa näkyy kaikkien eläinten tiedot....
tallennettu
Satu
Jr. Member
**
Viestejä: 87


Profiili
« Vastaus #6 : Tammikuu 28, 2014, 14:17 »

Kyllä passaa, tietoa lisää ja hyvin luettavaan muotoon. Erityisesti graafinen ilmaisu on selkeää, kunhan vain aina on selvillä minnepäin pylvään tulee osoittaa kun vertaillaan syntymäpainoja  Hymyilee

Tämä lehmäongelma on ollut ikuinen, indeksi ja näytöt eivät välttämättä kohtaa, päätös jalostuksellisesta arvosta tilatasolla tehdään kuitenkin näyttöjen perusteella (kun jälkeläisiä on). Keskivertoa parempaa jälkeä jättävien emojen indeksit (jos ne ovat olleet alhaisella tasolla) eivät nouse niiden elinaikana. Siinä sitä sitten ollaan uskoisko silmiään vai papereita  Virnistää

Ainut indeksi joka on vaikuttanut luotettavalta on ollut emoindeksi, jokin on siinä kaavassa oikein, toiminut ainakin omassa karjassa.

Ei kaikki eläimet ole kantakirjauksen arvoisia, ja jos sais voisi jonkun kirjatunkin vetästä pois jos mahdollista  Hymyilee leveästi

Perus-ja valioluokka lehmille riittää minun mielestä, selkeämpi. Valioluokan rajat voisi sitten säätää sopivan tiukaksi, ettei joka toinen niihin yllä. Kestävyys voisi olla yksi kriteeri esim. vähintään 5 poikimista (tai elävää vasikkaa) ja muut herkut päälle?
tallennettu
PekkaLah
Administrator
Sr. Member
*****
Viestejä: 385



Profiili
« Vastaus #7 : Tammikuu 28, 2014, 15:23 »




Minä kaipaisin samanlaisia indeksejä kuin esimerkiksi Englannissa on käytössä. Eli teurasjälkeläistentuotto indeksi ja hiehotuotannon indeksi.

TEURASJÄLKELÄISTEN tuottoindeksissä painotettaisiin kasvua, teurasluokitusta, rasvaisuutta ja tulevaa ruhopainoa. Syntymäpainolla voisi olla pienempi merkitys, mutta poikimahelppous tärkeä. Sonnin ostaja voisi tällä indeksillä valkata vanhoille lehmille isäsonnin tuottamaan hyviä teuraita.

HIEHOINDEKSI taas keskityttäisiin maidontuotantoon, aikaiseen kasvukykyyn, poikima-ominaisuuksiin ja rasvaisuuten, niin että sopivasti rasvoittuvat olisivat parempia. Saataisiin valittua ne hedelmälliset hyvät emot. Teurastusikäkin voisi näkyä indeksiää korottavana. *Olisi hyvä jos taustalta löytyisi pitkä-ikäisiä emoja. Aikainen kasvukyky tarkoittaisi early maturing tyyppiä. Eli varmasti astutettavissa toisena kesänä. Vuoden paino indeksiä ei saisi liikaa painottaa, koska se herkästi tarkoittaa ylisuuria emoja.

Tällä hetkellä on valittu vain teurastuottoeläimiä ja omasta mielestäni siitä ei tule kuin tappioita karjankasvattajalle pitkässä juoksussa. Tai siis voitot siitä menee teurastamon portaalle ja kaikki paska jää viljelijän käsiin.

tallennettu
marja
Jr. Member
**
Viestejä: 57



Profiili
« Vastaus #8 : Tammikuu 30, 2014, 11:17 »

Satu on erinomaisen oikeassa siinä, että indeksit ja näytöt eivät aina kohtaa.
Tässä olisi asian selventämiseksi yksi esimerkki elävästä elämästä.

Lehmä "Tintti" tehnyt lehmävasikoita 4kpl näiden vierotuspainojen ka. 302kg (valtakunnan ka.250kg)
tehnyt sonnivasikoita 3kpl näiden vierotuspainojen ka. 350kg (valtakunnan ka. 277kg)
Ja oman karjan vertailussa tämä on lähellä keskiarvoa.
Mutta mikä onkaan tämän lehmän vierotuspainoindeksi...... 78 !  ja emoindeksi onkin sitten 131 !

Tässä asia jota en käsitä ollenkaan, eikö noilla kahdella luvulla pitäisi olla jotain tekemistä keskenään Huh
tallennettu
Hannele
Full Member
***
Viestejä: 108



Profiili WWW
« Vastaus #9 : Helmikuu 02, 2014, 20:00 »

Jäsen puolella on pari tähän j-a asiaan liittyvää tekstiä, käykää katsomassa nekin.
Näistä aiheista puhutaan lisää ainakin Herefordyhdistyksen tapaamisessa Ikaalisissa.

Ja tuohon Marjan tekstiin viitaten, itse en ainakaan ole koskaan ymmärtänyt miten ne pystyy erottamaan mikä osa kasvusta on maidon aikansaannosta ja mikä "vasikan omaa kasvukykyä"?

Maitoindeksit kyllä useimmiten näyttäisi olevan oikeansuuntaisia.
tallennettu
Satu
Jr. Member
**
Viestejä: 87


Profiili
« Vastaus #10 : Maaliskuu 05, 2014, 21:50 »

Jalostusarvot näyttäytyvät aivan uudessa valossa kun saatiin nuo teurastiedotkin näkyviin. Parempi nyt kuin ei milloinkaan. Kerrassaan mielenkiintoista! Kantakirjatuista eläimistä löytyy ainesta joille jalostusarvo ei tee oikeutta ja hyvillä jalostusarvoilla olevia eläimiä, jotka eivät ehkä niin hyviä sitten olekkaan teurastietojen perusteella. Kiinnostavia ovat rasvaluokka suhteessa painoon ja alkukasvu (200d, 365d) suhteessa teuraspainoihin.

Kuvaako ruhopaino lihaksikkuutta? Tyhmä kysymys  Pyörittää silmiään Teuraspaino kun on erikseen.

Huikeita idiksiä jalostukseen kaikille  Virnistää
tallennettu
Hannele
Full Member
***
Viestejä: 108



Profiili WWW
« Vastaus #11 : Maaliskuu 07, 2014, 09:09 »

Siellä lukee nyt virheellisesti "ruhopaino", kun pitäisi olla "ruholuokka".
Itse kyllä suhtaudun pienellä varauksella näiden luotettavuuteen, toistaiseksi laskennassa on mukana vain tarkkailutilojen eläimet.
Aika pitkälle nää perustuu ihan laskenta-olettamukseen "suuri pienenä, suuri koukussa". Jo pelkällä syntymäpainolla uskovat tietävänsä mitä eläin tulee teuraana painamaan...
Kaikenkaikkiaan kuitenkin positiivista kehitystä! Eteenpäin mennään!
tallennettu
Satu
Jr. Member
**
Viestejä: 87


Profiili
« Vastaus #12 : Maaliskuu 07, 2014, 11:32 »

Ok.

Oikeastaan itse tein huomioita sellaisista (perimä)olettamuksista, että pieni alkukasvu silti suuri ja hyvä (rasvoittumaton)teurastulos, eli eläin joilla on kasvupotentiaalia se kasvaa ennemmin tai myöhemmin. Ja vastaavasti suuri alkukasvu ja myöhemmin rasvainen teuras. No ei voi yleistää, mutta jossain niissä tapauksissa ainakin jalostusarvo on sitten metsässä.

Yllätys oli se, että oman karjan eläimistä kerätty tieto täsmäsi yllättävän hyvin oman käsityksen kanssa ja se on harvinaista  Virnistää Virnistää

Tieto on murusina maailmalla, eteenpäin mummon kanssa lumessa...
tallennettu
PekkaLah
Administrator
Sr. Member
*****
Viestejä: 385



Profiili
« Vastaus #13 : Maaliskuu 07, 2014, 18:25 »

Ok.

Oikeastaan itse tein huomioita sellaisista (perimä)olettamuksista, että pieni alkukasvu silti suuri ja hyvä (rasvoittumaton)teurastulos, eli eläin joilla on kasvupotentiaalia se kasvaa ennemmin tai myöhemmin. Ja vastaavasti suuri alkukasvu ja myöhemmin rasvainen teuras. No ei voi yleistää, mutta jossain niissä tapauksissa ainakin jalostusarvo on sitten metsässä.

Yllätys oli se, että oman karjan eläimistä kerätty tieto täsmäsi yllättävän hyvin oman käsityksen kanssa ja se on harvinaista  Virnistää Virnistää

Tieto on murusina maailmalla, eteenpäin mummon kanssa lumessa...

Nyt kun meillä nämä systeemit on muuttunut täysin korsirehuihin perustuvaksi, tärkeintä on juuri se aikainen kasvu. Jos ei tule laitumelta tarpeeksi kokoa, niin pieneksi jää tapettaessakin. Nurmiruokinnalla se viljalla isoksi ja rasvattomaksi ruhoksi kasvava jää surkeaksi ruttanaksi mun systeemillä. Ne pienet pullerot tuottaa laatulihaa.
tallennettu
Hannele
Full Member
***
Viestejä: 108



Profiili WWW
« Vastaus #14 : Huhtikuu 10, 2014, 08:35 »

Nyt sitten Faba toteutti tämän kyselyn näistä jalostusarvoista. On lähetetty kaikille tarkkailutiloille. Mitään siinä ei puhuta niiden osaindeksien luettavuuden parantamisesta, mutta käsittääkseni ova luvanneet tehdä sillekin asialle jotain. Pyörittää silmiään
Vähän kyllä pelkään että tän kyselyn vastausten perusteella kaikki tulee jatkumaan niinkuin ennenkin... Epävarma
tallennettu
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.9 | SMF © 2006-2009, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!