Hereford sonnipörssi
Tammikuu 20, 2018, 16:00 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tervetuloa käyttämään Hereford sonnipörssiä!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: [1] 2
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Laidunnuksesta luopuminen?  (Luettu 11301 kertaa)
PekkaLah
Administrator
Sr. Member
*****
Viestejä: 385



Profiili
« : Kesäkuu 08, 2013, 12:20 »


Miten muilla on pysyneet pellot kunnossa emojen alla? Tänä keväänä on joutunut uusimaan puolet peltolaitumista tallaantumisen vuoksi. Leinikki oli kevään valta kasvi.  Rahaa palaa ja tänä vuonna laidunten herkkyys on omaa luokkaansa. Rehusato jää väkisin olemattomaksi. Eilen kun satoi 50mm vettä parissa tunnissa tulee mieleen, että asfaltti on oikea pohja isolle emolehmälle tai sitten on vaihdettava Highlandereihin, joiden rasitus maaperälle on selkeästi pienempi.

laidunkauden keskeyttäminen ja siirto hetkellisesti paaliruokinnalle aiheuttaa meillä aivan hirveän mekkalan. Lehmät huutavat kuin hinurit, kun rehunlaatu heikkenee. Erityisesti Angukset ja maitoiset heret kiljuu jatkuvasti. Onneksi pääosa emoista on suht normimaitosia ja ne pitää turpansa kiinni. Täytynee ensi syksyn terurastuksissa laittaa menemään isot sekä maitoiset lehmät. Emojen tuoton vaikutus kannattavuuteenhan on olematon, joten aivan hyvin voi tinkiä "tuotoksesta" että työ on mukavaa   Virnistää

tallennettu
Joni
Newbie
*
Viestejä: 13


Profiili
« Vastaus #1 : Kesäkuu 09, 2013, 15:53 »

Täytyisi olla luonnonlaitumia niin kuin Ameriikassa.Ainakin täällä Hämeen,Varsinais-Suomen, ja Pirkanmaan rajamailla savimaa on nyt tällä kuivuudella ihan hyvä laidunalusta, mutta syksyä kohtihan se muuttuu hankalaksi. lisäruokintakin on hankalaa kun täytyisi jollain saada se paali vietyä pellolle, toki sen sinne vietyä saa, mutta se kuramäärä mikä tulee renkaissa on aika kurjaa.Juomapaikat on myös ongelmallisia paikkoja sateisina aikoina.Hakkeella niihin saa jonkinlaista kantavuutta. Juoma ja lisäruokintapaikat pitäisi ainakin täällä olla kantavalla pohjalla (betoniasfaltti), mutta sitten se on tukialasta pois.
tallennettu
herenu
Newbie
*
Viestejä: 26



Profiili
« Vastaus #2 : Kesäkuu 19, 2013, 21:04 »

Ongelma on liikaa eläimiä liian pienellä alueella. Minä päädyin viime vuoden sateiden aiheittamien ongelmien vuoksi lisäämään yhden sonnin ja jakamaan komeen ryhmään. Meillä tosin on pellot pääosin hienoa hietaa, joka ei ole niin arka märkyydelle. Nykyään meillä lohkot on vähintään 4 ha ja siellä korkeintaan 20 emoa vasikoineen. Ainut paikka joka pehmenee on juoma-astian ympärys ja nekin on osittain betonoitu. Juontipaikat kannatta siirtä tukikelvottomille raivioille.
tallennettu

Dixi et animam levavi.
"Olen puhunut ja huojentanut mieleni."
PekkaLah
Administrator
Sr. Member
*****
Viestejä: 385



Profiili
« Vastaus #3 : Kesäkuu 20, 2013, 17:04 »

Ongelma on liikaa eläimiä liian pienellä alueella. Minä päädyin viime vuoden sateiden aiheittamien ongelmien vuoksi lisäämään yhden sonnin ja jakamaan komeen ryhmään. Meillä tosin on pellot pääosin hienoa hietaa, joka ei ole niin arka märkyydelle. Nykyään meillä lohkot on vähintään 4 ha ja siellä korkeintaan 20 emoa vasikoineen. Ainut paikka joka pehmenee on juoma-astian ympärys ja nekin on osittain betonoitu. Juontipaikat kannatta siirtä tukikelvottomille raivioille.

Kyllä, mutta jos pienempiä lehmiä meneekin enemmän samalla alalla ilman tuhoja. Ainakin vuosikkaita hiehoja voi laittaa sinne minne lehmät uppoo. Enemmän päitä- enemmän lihaa..
tallennettu
Hannele
Full Member
***
Viestejä: 108



Profiili WWW
« Vastaus #4 : Kesäkuu 28, 2013, 22:41 »

Enemmän päitä vähemmässä tilassa on kyllä mun matematiikalla enemmän ongelmia, oltiinpa sitten laitumella tai navetassa....
tallennettu
PekkaLah
Administrator
Sr. Member
*****
Viestejä: 385



Profiili
« Vastaus #5 : Heinäkuu 08, 2013, 08:44 »


http://www.bifconference.com/bif2013/summaries/david-lalman.html


Tuohon kun vielä lisää suurien eläinten laidunten tuhoamisvaikutuksen....  Virnistää

"While the earlier trend toward bigger frame size has been curbed, Lalman said mature cow weight per inch of height continues to increase. He said research indicates that for every 100 pounds (lb.) of increased mature cow weight, her calf weighs an additional 6 lb. at weaning. The value of that added calf weight probably ranges from $5 to $7.
 
“But every 100 pounds of additional cow weight costs about $42 in added maintenance cost,” stated Lalman. “You need 50 pounds of calf weight to pay for it, and we’re a long way from that.”"
tallennettu
Jaakko
Newbie
*
Viestejä: 39


Profiili
« Vastaus #6 : Syyskuu 02, 2013, 22:09 »

Samaa mieltä Hannelen kanssa et pinta-alaa vaan lisää per eläin. Ja jos ei emoja laidunna niin kannattaa sitten pistää kyl kaikki emot pois! Siinä vaiheessa vois vaikka miettiä loppukasvattamon pitoa jos ei laidunnus ole tilan juttu.....
tallennettu
PekkaLah
Administrator
Sr. Member
*****
Viestejä: 385



Profiili
« Vastaus #7 : Syyskuu 03, 2013, 10:47 »


Tässä kävelin laitumella, niin näitä tonnikeijuja pystyi jälestämään, kun olivat menneet kyntökerrokseen asti. Hiehosesta just kyntysen jäljen erottaa...

tallennettu
Jaakko
Newbie
*
Viestejä: 39


Profiili
« Vastaus #8 : Syyskuu 03, 2013, 20:51 »

Tässä onkin yksi erittäin tärkeä ja mielenkiintoinen jalostuksellinen periaate kysymys! Mikä on se herefordin oikea koko. Mielestäni se on nykyisin monasti liian iso. Harvoin se "tonnikeiju" emo edustaa järkevää kokoa. Tuskin se vierottaa puolen vuoden iässä vierottaa viidensadan kilon vaikkaa. Ehkä oikeampi koko olisi 700, sillä piisais 350 kiloinen vasikka. Kiloja neliöillä olisi huomattavasti vähemmän sisäruokintakaudella, laitumet kestäis paremmin, pärjää huomattavasti pienemmällä ylläpitorehu tarpeella. Mutta sitten nämä indeksit ja jalostusarvot. Jää helposti jalostusarvo nollaan taikka miinukselle sellaisella sonnilla jonka vuodenpaino on 500-600 paikkeilla joka edustaa pienempää rotutyypiä. Ja jos niitä tonnikeiju emoja haluaa pitää niin vois joku muu rotu olla parempi vaihtoehto, meinaan niiden vasikat tarttee jyviä eväikseen ihan tosellalailla. JA ylipäätään kannattaisko vaihtaa sikoihin jos haluaa käyttää paljon väkirehuja.
tallennettu
Satu
Jr. Member
**
Viestejä: 87


Profiili
« Vastaus #9 : Syyskuu 04, 2013, 22:11 »

Niinpä, ikuisuuskysymys, jossa tuskin on yhtä ainoaa totuutta. Nykyisin meilläkin alkaa olla sellaisia keskikokoisia ja pieniäkin, norsujen rinnalla. Oikein kookas ei emo ikinä vieroita suhteellisesti niin isoa vasikkaa, mutta kasvukapasiteettä on sitten myöhemmin.

Keskikokoon lienee järkevintä pyrkiä, vaikka kokonaisuus ratkaisee.
tallennettu
PekkaLah
Administrator
Sr. Member
*****
Viestejä: 385



Profiili
« Vastaus #10 : Syyskuu 05, 2013, 12:27 »


http://www.cattlenetwork.com/drovers/columns/What-is-the-ideal-cow-size-219406021.html

Kuukausi sitten julkaistu juttu Ameriikasta. Lukevatkohan hekin Hereford sonnipörssiä  Virnistää

"In doing so, we find that the 1,350-pound mature cow produces steer calves that will finish at the most profitable carcass weight. Also, we can assume that a smaller cow size might produce inefficient steers with high costs of gain and a smaller carcass size, and a larger cow may produce overweight carcasses that could suffer severe discounts. As cattlemen, we need to consider all aspects of our business, including beef quality. We cannot claim to be holistic managers without taking end-product qualities into consideration."

1350 paunan lehmä on vain 600kg. Se lienee optimaalinen heidän tavoillaan. Teurastavoitteet ovat kyllä alhaiset Suomeen verrattuna.

tallennettu
Satu
Jr. Member
**
Viestejä: 87


Profiili
« Vastaus #11 : Syyskuu 05, 2013, 17:14 »

Pieni vai laiha? Mikähän se on sellaisen 600 kiloisen kuntoluokka? 600kg:a aikuisen emon painoksi on kyllä vähän. Täytyy tässä syksyn korvalla punnita muutama pieni lehmä-mikä lienee totuus? Lysylehmätkin(luut vasemmalla ja oikealla puolen välissä pötsi  Virnistää) painaa jo keskimäärin lähemmäs 600kg, tämä täytyy kyllä tarkistaa jostain. Emot 700-800 olisi minun mielestä vielä ok, 900kg ei.

Sitten on nämä muutkin käyttöominaisuudet, utareen taso, pienen lehmän utare menee jo liian alas iän myötä, jalkavammalla ei tätä ongelmaa tule.
tallennettu
PekkaLah
Administrator
Sr. Member
*****
Viestejä: 385



Profiili
« Vastaus #12 : Syyskuu 05, 2013, 17:23 »

Matalalla olevat utareet ainakin aiheuttaa niskakipuja vasikalle:





Veikatkaapa lehmän paino? punnitsen sen kuukauden päästä.. Arvauksia. Heitän että 900kg  Pyörittää silmiään
tallennettu
Satu
Jr. Member
**
Viestejä: 87


Profiili
« Vastaus #13 : Syyskuu 05, 2013, 17:37 »

No ei oo 900, alle 800, veikkaan 775,4 kg, eläkä nyt enempää lihota sitä  Virnistää

Faban mukaan Ay keskipaino 588kg ja Hol 636kg(!)
tallennettu
Jaakko
Newbie
*
Viestejä: 39


Profiili
« Vastaus #14 : Syyskuu 05, 2013, 21:41 »

Alle 800. 775. Paljonko vasikka, 320?
tallennettu
Sivuja: [1] 2
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.9 | SMF © 2006-2009, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!