Hereford sonnipörssi
Tammikuu 19, 2018, 10:47 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tervetuloa käyttämään Hereford sonnipörssiä!
 
  Etusivu Ohjeet Haku Kirjaudu Rekisteröidy  
  Näytä kirjoitukset
Sivuja: [1] 2
1  Keskustelu / Hereford keskustelualue / Hereford Discussion / Vs: poikimisten tarkkailu : Helmikuu 20, 2015, 18:45
Hyvä jos myöhä ruokkiminen auttaa. Omasta kirjanpidosta, jos pelkästään ruokinta-ajankohdan jälkeen pitäisi vetää johtopäätös tilanne on päin vastoin, toki on muistettava että on olemassa myös vuorokausi rytmi.

Eli Ruokimme klo 15.00 ja seuraavassa kolmen vuoden tilastot yhdistettynä. Yhtenä vuonna oli hivenen emennän poikimisia klo 22.00 jälkeen kuitenkin ennen klo 24.00 ja yhtenä vuonna ennen klo 18.00, eli juuri ruokinnan jälkeen, usein käykin niin, että ruokkimaan mennessä on vasikka tulossa tai juuri tullut.

Eli klo 22.00 - 06.00 14%, 06.00 - 14.00 44%, 14.00 - 22.00 42%. Yhteenvetona ruokinnan jälkeen ja ennen suunnilleen saman verran mutta reilusti ruokinnan jälkeen eli yöllä selvästi vähemmän.

Viimeksi kun meillä on vasikka kuollut poikimisen yhteydessä valvonnan puutteessa yöllä sattui viime vuosituhannen puolella, se oli silloin kun nuorena kuvittelin voivani tehdä työtä yötä päivää. Silloinkin huomasin merkit mutta väsymyksestä johtuen tulkitsin väärin. Nykyään jos yöllä valvon niin päivällä nukun.

Minulla on sen verran hyvät unen lahjat, että normi valvontakäynti vie unista noi 20 minuuttia maksimissaan.
Minulla käytössä irtonainen valvontakamera HorseCam siksi hevosversio koska se oli 100 euroa halvempi kuin lehmäversio ja siinä on laajakulmaisempi objektiivi koska se on suunniteltu myös hevoskuljetusvaunun sisällä käytettäväksi.

Olen tehnyt kiinnityksen kamerajalustaan, joten sitä voi vapaasti siirrellä sinne minne sitä tarvitaan.
Normi poikimisilta sujuu niin, että mahdollisesti poikiva lehmä siirretään pokimisosastolle ja laitetaan kamera kuvaamaan.
Joinakin iltoina tarvittaisiin kaksikin kameraa mutta toistaiseksi olen pärjännyt näin.

PS.
Oletteko huomannut kun kirjoitatte tänne ja katsotte milloin palstan mukaan olette kirjoittanut luulisi että täällä kirjoitellaan yön hiljaisina tunteina. Tämäkin viesti on kirjoitettu 17.45.

2  Keskustelu / Hereford keskustelualue / Hereford Discussion / Vs: Vuosi 2015! : Helmikuu 18, 2015, 10:49
Meillä on menossa kokeilu hitaasta laidunkierrosta ja siitä on ollut varovaisen myönteisiä kokemuksia.

Eli homma toimii niin, että laitumen koko on luokkaa +10 ha ja sinne laitetaan eläinmäärä jolle riittää syomistä + 2 kk ja sitten vaihto alueelle mistä on tehty rehu heinäkuun alussa ja jonka koko on hivenen suurempi ja sillä mennään syksyyn.

Eläimet ovat ainakin kahden vuoden kokemuksella syöneet tasaisesti sieltä missä on heinää ollut ja hylkylaikkuja ei juurikaan ole ollut.
3  Keskustelu / Hereford keskustelualue / Hereford Discussion / Vs: poikimisten tarkkailu : Helmikuu 18, 2015, 10:40
Tarkkailua teen 4 tunnin välein. Iltasilla kymmeneltä kello kaksi yöllä ja sitten onkin kuudelta jo normaali herätys. Päivällä suunnilleen sama tahti.

Tuohon ruokinta juttuun sanoisin, että kolmena vuonna tein tarkan kirjanpidon poikimiajoista ja en havainnut mitään yhteyttä ruokinta-aikaan. Meillä on ruokinta klo 15.00 ja sen jälkeen jos laskee tunteja milloin vasikat syntyy niin  kolmen vuoden tuloksissa ei ollut mitään merkkejä siitä, että ruokinnan jälkeen tai ennen olis tietty aika milloin ei vasikoita synny tai syntyy vähemmän.

Tämä ei tieteenkään tarkoita etteikö se joillakin voisi auttaa, auttaahan lumelääkekkin kun potilas ei tiedä asiaa.
4  Keskustelu / Hereford keskustelualue / Hereford Discussion / Vs: Kuinka paljon kannattaa sonnista maksaa? : Helmikuu 18, 2015, 10:28
Nuo Mikon antamat hinnat ovat eläimille joiden päiväkasvu on ollut L-vasikalla yli 1300 g/pv ja sonnilla 1500g/pv. Sonnivasikoilla asteikko päättyy tuohon 1500 grammaan ja L-vasikalle  löytyy vielä kaksi lisäluokkaa yli 1400 g = 5€ ja 1500 g 10 €.
 Joten 300 kg painava sonnista saa maksimissaan 859 euroaja 280 kg lehmästä 549 euroa.

Päiväkasvulisät ovat 1000 g lähtien 100 kilon välein 60, 70, 75, 80, 85 ja 90 euroa. Perushinta 140 kg sonnille 361 ja lehmälle 291 lisäkasvu 300 kg saakka sonni 2,55 ja lehmä 1,20 €/kg. Noista itsekukin voi laskea vasikalle hinnan.

Niin ja yli 300 kg lisät on 1,30 ja 0,80 euroa/kg.
5  Keskustelu / Hereford keskustelualue / Hereford Discussion / Vs: Leikataan leikataan! : Joulukuu 18, 2013, 15:21
Nykyiset leikkaukset ovat vasta alkusoittoa, matokuuri alkaa vuoden 2015 alussa siihen olisi jo hyvä alkaa valmistautumaan. Esimerkiksi tilatuki on tullut tämän vuoden lopussa päämääräänsä sen nimi muuttuu ja vuoden 2015 alussa tuki eurot puoliutuvat nykyisestä, hyvinvointitukikin saattanee joutua palaamaan alkuperäisempiin euroihin ja ympäristötuki kokenee saa nähdä mitä, joten kukkaron nyörit tiukemmalle, lisää harkintaa investointeihin ja eikun kustannukset saneeraukseen koska jos tuottajahintoihin (mitä en tällä hetkellä usko) ei saada tuntuvaa korotusta maksuvalmuis heikkenee reilusti.
Kaikki leikkaamaan kustannuksetkin alas.
6  Keskustelu / Hereford keskustelualue / Hereford Discussion / Vs: Wanha Tuottava Hereford lehti : Joulukuu 16, 2013, 21:16
Kyseinen Harrikka löytyy vuoden 2008 lehden sivulta 37.
7  Keskustelu / Hereford keskustelualue / Hereford Discussion / Vs: Paljonko reikä maksaa? : Marraskuu 20, 2013, 13:32
Minä sain kahdelle vasikalle siemennyskortit ja soitettuani asiasta sain loputkin. Ei kai niitä siemennyskortteja tule nykyään näin tietotekniikan aikana juurikaan katseltua ja Faban siemennyksehän nykyään siirtyy automaattisesti myös rekisteriin.
Kätevä tietotekniikkaa hallitseva voin tehdä tyhjistä korteista skannerin ja tietokoneen kanssa omat lomakepohjat, joihin sitten tulostelee omat kortit.
8  Keskustelu / Hereford keskustelualue / Hereford Discussion / Vs: hyvinvointituki : Marraskuu 20, 2013, 13:25
Vaikkapa näin.

Kyllähän se tietysti on huono homma, jos rahat on loppu sekä viljelijältä, että hallinnolta.
 Alla osa keskuluista, joita olemme asian tiimoilta käyneet. Eli alapuolella vastaus jonka saimme Mavi/ministeriöstä ja yllä viimeisin viestimme ministeriön suuntaan.


Hei,
kiitämme vastauksesta, joka toi lisää ymmärrystä hyvinvointituen tilanteeseen.

Olemme kuitenkin hieman hämmentyneitä siitä, että hyvinvointituen menekki on tullut Maville yllätyksenä. Vielä vuonna 2012 viljelijöitä varta vasten kehotettiin sitoutumaan eläinten hyvinvointiin, mutta nyt kun sitoumukseen tarvittavat investoinnit tiloilla on tehty ja on niiden maksamisen aika, tukeen käytettävissä olevan rahamäärän kerrotaan pienenevän. On selvää, että tämä ei anna kovin myönteistä vaikutelmaa hyvinvointitukeen liittyvästä hallinnoinnista, vaikka taustalla olevat asiat eivät suoranaisesti Mavista johtuisikaan. Kovin mielellämme pitäisimme kiinni sovituista asioista, puolin ja toisin.

Toivomme, että asian nostaminen esiin kannustaa Mavia ja ministeriötä nykyistä avoimempaan tiedotukseen ja vuorovaikutukseen viljelijöiden kanssa. Pihvikarjaliitto on mielellään käytettävissä asiantuntijana karjankasvatukseen liittyvissä asioissa. 

Kohteliaimmin,

Pihvikarjaliiton psta

Antti Veräväinen
puheenjohtaja


ELÄINTEN HYVINVOINTITUEN MAKSAMINEN
 
Vastineena 11.11.2013 päivätyssä kirjeessänne esitettyyn pyyntöön tuomme esille seuraavaa.
 
Ymmärrämme hyvin ne ongelmat joihin viljelijät saattavat joutua, jos tukimaksu on pienempi kuin mitä he ovat olettaneet. Koska viranomaiset toimivat säädösten puitteissa, emme valitettavasti voi maksaa enempää tukea kuin määrärahatilanne antaa myöten.
 
Vuonna 2012 ensimmäisessä erässä maksettiin 75 prosenttia kunkin tilan kokonaistukimäärästä. Tarkoituksena oli tänä vuonna maksaa sama prosenttiosuus, mutta se ei nyt ole EU-rahoituskehyksen ylittymisen vuoksi mahdollista. Ylityksen syynä on tuen arvioitua suurempi menekki.
 
Mavin hakuoppaassa ja Mavin internet-sivuilla on esitetty tavoitteellinen tukien maksuaikataulu. Se ei ole sitova lupaus, vaan tavoiteaikataulu, johon päästään jos kaikki sujuu suunnitellusti. Maksuerien suuruutta ei aikataulussa ole kerrottu. Hallinto pyrkii aina maksamaan kunkin erän mahdollisimman suurena asetusten sallimissa rajoissa. Tässä tapauksessa teimme vielä varojen siirtoa maaseutuohjelman sisällä, minkä takia pystyimme nostamaan ensimmäisen erän suuruuden 58 % koko tuesta, kun aiempi arvio oli 53 %.
 
Arvio tuen menekistä valmistui vasta lokakuun lopulla, kun saimme hakemusten eläinmäärätiedot nauta- ja sikarekistereistä. Kirjeessänne ehdottamanne tukimenekin arviointi keväällä ei ole mahdollista, koska tuen maksu perustuu tiloilla vuoden mittaan olleiden eläinten määrään. Käytännössä emme olisi voineet tiedottaa juurikaan aikaisemmin kuin mitä nyt teimme.
 
Koska osa tämän vuoden tuesta maksetaan uuden ohjelmakauden rahoista, pienentää se siten uudella kaudella käytettävissä olevaa rahamäärää. Uuden kauden tuet tulee sopeuttaa tähän. Koska eläinten hyvinvointituki muuttuu jatkossa yksivuotiseksi, tulee varojenkäytön suunnittelu olemaan aikaisempaa helpompaa.
 
Juha Palonen                             
Maa- ja metsätalousministeriö   
 
Ulla Sihto
Maaseutuvirasto



9  Keskustelu / Hereford keskustelualue / Hereford Discussion / Vs: Laidunnuksesta luopuminen? : Kesäkuu 19, 2013, 21:04
Ongelma on liikaa eläimiä liian pienellä alueella. Minä päädyin viime vuoden sateiden aiheittamien ongelmien vuoksi lisäämään yhden sonnin ja jakamaan komeen ryhmään. Meillä tosin on pellot pääosin hienoa hietaa, joka ei ole niin arka märkyydelle. Nykyään meillä lohkot on vähintään 4 ha ja siellä korkeintaan 20 emoa vasikoineen. Ainut paikka joka pehmenee on juoma-astian ympärys ja nekin on osittain betonoitu. Juontipaikat kannatta siirtä tukikelvottomille raivioille.
10  Keskustelu / Hereford keskustelualue / Hereford Discussion / Vs: Vuosi 2013! : Huhtikuu 16, 2013, 21:53
Herefordien koko on kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana aikalailla. Meillä siirryttiin joskus 90-luvun puolivälissä vasikoiden syntymäpäinossa yli 40 kilon keskipainoon ja kehitys on jatkunut kiihtyvällä vauhdilla. Kun valitaan uudistukseen aina vain parhaiten kasvavia seuraksena on aikuiskoon  ja vasikoiden syntymäpainon kasvu. Olen huomannut, että joillakin emoilla on taipumus kantaa reilusti yli ja silloin tulee yleensä jättivasikoita.
Kohdun ulosatuloja meillä on ollut viimeisen 20 vuoden aikana siinä 4-5 kertaa ja hiehoja ei pidä mennä liian innokkaasti auttamaan sillä niille sattaa tulla jälkipolttoja ja sen seurauksena kohdun ulostulo, mikä ei kuitenkaan tulevina vuosina uusi, joten eläintä ei sen takia tarvitse poistaa karjasta.
Joinain vuosina vasikat tulee miten päin sattuu, kokemuksia on mm. seuraavista takaperin selällään: tulee hyvin kun vetää vasikkaa kiertäen oikeinpäin, häntä edellä: onnistuu, jos tilaa työntää takaisin ja käyttää vaikka naruja apuna, jotta saa samalla kun toisella kädellä työntää vedettyä molemmat jalat kerralla esiin.
11  Keskustelu / Hereford keskustelualue / Hereford Discussion / Vs: Esittäytymispalsta! : Huhtikuu 14, 2013, 20:51
Pekka Kokkonen Iisalmesta. Päätuote on pihvivasikka.

 Herefordeja ollut vuodesta 1986, joten 27 vuotta on puuhasteltu Herefordien kanssa. Alkuaikoina ei vielä rotu ollut varma. Ensimmäisissä eläimissä oli sekä Herefordeja että Limppareita, no Limousit jäi pois luonteen takia. Sitten tuli rinnalle Charolaiset, oli kaksi ryhmää toisessa oli Charolaiset ja toisessa Herefordit, no siitä ajasta on  vielä muistona yksi puoliksi Charolais emo.

 Meillä on pyritty kestäviin, rauhallisiin  ja pitkäikäisiin emoihin. Jos mietitään maitopuolen 100 tonnareita meidän paras saavutus sillä suunnalla on 16 vasikkaa ja nytkin on karjassa 13 vasikkaa saanut emo. Niin ja maitoahan meilläkin tuotettiin vuoteen 1986 saakka.

Nupoksi karja alkoi muuttua kun Tanskasta tuotiin yksi nupo hieho vuonna 1988 ja alettiin käyttää siemennyksissä nupoa sonnia.
Nykyään meillä 40 emoa, joista on siemennetty 4-7 mutta nyt lienee viimeinen vuosi sillä eläkeputki alkaa painaa päälle ja kun jatkajaa ei ole pitää pikkuhiljaa alkaa tuotannon hallittu alasajo. Pellot ja eläimet on luomussa.
12  Keskustelu / Hereford keskustelualue / Hereford Discussion / Vs: Vuosi 2013! : Huhtikuu 14, 2013, 20:24

Ei ole kaksosia vielä näkyny  Nolostunut , mutta 63kg painava sonni tuli yhdeltä kaksos ehdokkaalta isä oli Salut av Svanaholm, ilman apuja itsekseen helposti poiki, semmoinen varsan näköinen komea on  Hymyilee ei noin suurta ole meillä ennen nähty.
Ei ainakaan hiehoille Saluttia kannata laittaa. Sitten synty vielä toinenkin ihme, pienilinjaisesta emästä ja Dieselistä, kääpiö; lihaksikas, matala ja kiharajalkainen, aika villin näköinen otus, jalat on jo vahvistuneet, jos sais nämä samaan valokuvaan  Virnistää

Jalostus on mielenkiintoista!


Muut on suht koht normaaleja  Hymyilee leveästi


Viime vuoden ja tämän vuoden Salutin jälkeläiset sopii 37 kg - 39 kg haarukkaan kaikki lehmävasikoita. Yhdelle tuli sarvet muuten nupoja, joten en pitäisi ainakaan omien kokemusten mukaan isoa periyttävänä.
Meillä yleensä on vasikat olleet 43kg - 48 kg haarukassa ja emot on isoja. Nyt olen pyrkinyt pienentämään emojen kokoa systemaattisesti valitsemalla keskikokoisia vasikoita emoiksi kasvatettaviksi ja nyt on syntymäpainotkin alkaneet jäädä alle 40 kilon.

Varsinaisesti vasikoiden koko ei ollut syynä emojen pienentämiseen vaan taloudelliset seikat. Herefordin idea on vaatimaton pienellä ja yksinkertaisella rehustuksella elinvoimaisia vasikoita tuottava emo.
Ylläpitorehustus menee suunnilleen, että reilu 1 ry/100elopainokilo/vrk. Kun emot painaa 700 kiloa meidän 40 emon karja tarvitsee noin 300 ry/vrk jos taas 800 kg noin 350 ry/vrk. Ylläpitokausi kestää 5kk eli 150 vrk, joten säästö on 7500 ry:tä jos yhdessä paalissa on noin 240 ry:tä tarvitaan 30 paalia enemmän ja se pelkästään ylläpitokaudelle.
Puhun vielä ry arvoista enkä Mj:stä koska jos on 30 vuotta laskenut rehuyksiköitä eikä kannata enää viimeisiksi vuosiksi vaihtaa Mj:hin.
Toisaalta pidän keskikokoisia emoja myös paremman näköisinä ja vaikutus vasikoiden vierotuspainoon tai kasvunopeuteen ei ole merkittävä. Niin ja uudet jalostusarvotkin palkitsivat.
13  Keskustelu / Hereford keskustelualue / Hereford Discussion / Vs: Vuosi 2013! : Maaliskuu 19, 2013, 21:11
Poikimakaudesta jaa monesti mieleen vaan yövalvomiset ja vahtimiset. Viime vuosituhannen puolella, eli vuonna 1999 merkitsin kaikkien poikima-ajat. Tulos ei varmaankaan ole tilastokelpoinen mutta tässä tulokset. Vuorokausi on jaettu kolmeen osaan päivä klo 06.00 - 14.00 jolloin oli 15 poikimista, ilta klo. 14.00 - 22.00 18 poikimista ja yö klo 22.00 - 06.00 12 poikimista. Tulosten valossa ilta oli suosituin aika. Yöllä poikineiden yleisin aika oli siinä 04.00 - 05.00 joten siitä kai se valvominen jää mieleen vaikka vasikoiden määrä oli  vain noin neljännes.
Meidän lehmät ovat varmaan ottaneet mallia luonnon eläimistä ja toteuttavat poikimisten siirtoa sopivimmille keleille.
14  Keskustelu / Hereford keskustelualue / Hereford Discussion / Vs: Vuosi 2013! : Maaliskuu 18, 2013, 10:54


Niin ja säätiedotteen mukaan ei lämpenemisestä ole tietoakaan lähiaikoina mutta oli kuitenkin eilen illalla ja yöllä pikkuisen komiammat revontulet öistä kulkijaa ilostuttamassa.
15  Keskustelu / Hereford keskustelualue / Hereford Discussion / Vs: Vuosi 2013! : Maaliskuu 17, 2013, 10:33
Poikimakausi ei onneksi vielä ole alkanut sillä olemme saaneet nauttia noin -30 asteen pakkasista öisin. Viime vuonna luomutuotantoon siirtyminen viivästytti laidunkauden alkua noin viikolla, joten poikimisetkin myöhästyvät saman verran. Luomuna Altaswede maksaa 11 euroa.
Jalostusarvo on ollut minulle vain arvo muiden joukossa, jota en ole suuremmin arvostanut koska se ei ole näkynyt mitenkään vasikoiden kasvussa tai eläimen ulkonäössä.
Minulle tärkeimmät arvot ovat olleet, vasikoiden kasvu, eläimen ulkonäkö, luonne ja se miten hoitaa vasikkansa ja sitten viimeisenä valintakriteerinä jos edellä olevat ovat tasan on jalostusarvo.
Viime vuosina olen uudistusaineen valinnassa poistanut selkeästi suurimmat ja pienimmät.
Jalostusarvot muuttuivat uudistuksessa siten, että 24 nosti arvoa yleensä 4-10 yksikköä ja 11 laski 2-7 yksikköä ja loput pysyivat ennallaan.
Tuskin aiheutta mitään toimenpiteitä vaan jatkan kuten aikaisemminkin.
Sivuja: [1] 2
MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.9 | SMF © 2006-2009, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!